Kartta - Guliston

Guliston
Guliston on Sirdaryon alueen pääkaupunki Uzbekistanin itäosassa. Vuoden 1989 laskennassa siellä oli 54 360 asukasta, arvio vuodelle 2005 oli 55 600.

Guliston sijaitsee aron laitamilla 120 km Taškentista kaakkoon. Keinokastelun mahdollistama puuvillanviljely lisäsi alueen taloudellista merkitystä.

 
Kartta - Guliston
Kartta
Google Earth - Kartta - Guliston
Google Earth
Bing (täsmennyssivu) - Kartta - Guliston
Bing (täsmennyssivu)
Nokia (yritys) - Kartta - Guliston
Nokia (yritys)
OpenStreetMap - Kartta - Guliston
OpenStreetMap
Kartta - Guliston - Esri.WorldImagery
Esri.WorldImagery
Kartta - Guliston - Esri.WorldStreetMap
Esri.WorldStreetMap
Kartta - Guliston - OpenStreetMap.Mapnik
OpenStreetMap.Mapnik
Kartta - Guliston - OpenStreetMap.HOT
OpenStreetMap.HOT
Kartta - Guliston - OpenTopoMap
OpenTopoMap
Kartta - Guliston - CartoDB.Positron
CartoDB.Positron
Kartta - Guliston - CartoDB.Voyager
CartoDB.Voyager
Kartta - Guliston - OpenMapSurfer.Roads
OpenMapSurfer.Roads
Kartta - Guliston - Esri.WorldTopoMap
Esri.WorldTopoMap
Kartta - Guliston - Stamen.TonerLite
Stamen.TonerLite
Maa (alue) - Uzbekistan
Uzbekistanin lippu
Uzbekistan (, kyrillinen Ўзбекистон), virallisesti Uzbekistanin tasavalta (, kyrillinen Ўзбекистон Республикаси) on Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluva sisämaavaltio ja entinen neuvostotasavalta Keski-Aasiassa.

Uzbekistan on enimmäkseen aavikkoa, itäosassa on yli neljä kilometriä korkeita vuoria. Maa sijaitsee silkkitien varrella, ja sitä ovat hallinneet mongolit, persialaiset ja venäläiset, Aleksanteri Suuri ja Timur Lenk. Suurin osa väestöstä on keskittynyt maan etelä- ja itäosiin. Runsaasta 30 miljoonasta asukkaasta 90 prosenttia on muslimeja ja 80 prosenttia kuuluu uzbekkien etniseen ryhmään.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
UZS Uzbekistanin som (Uzbekistan som) so'm or сўм 2
ISO Kieli
TG Tadžikin kieli (Tajik language)
UZ Uzbekin kieli (Uzbek language)
RU Venäjän kieli (Russian language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Afganistan 
  •  Kazakstan 
  •  Kirgisia 
  •  Tadžikistan 
  •  Turkmenistan